lauantai 11. syyskuuta 2010
Ilkka Remes, Hermes
Lähdin lukemaan kirjaa melko epäilevästi, sillä en ollut silloin kovinkaan suuri kirjojen ystävä. Aluksi lukeminen saattoi olla hieman ns. "pakkopullaa", mutta pikku hiljaa aloin pitämään kirjasta yhä enemmän ja enemmän, varsinkin sen takia, että kirja sisälsi paljon jännitettävää. Silti kirjaa pystyi lukea rennosti, ja se sopi itselleni ainakin hyvin iltalukemiseksi, sillä riittihän kirjassa luettavaakin moneksi illaksi. Nyt selailtuani kirjan läpi melko nopeasti, niin suurin osa asioista muistui mieleeni, sillä siitä on jo aikaa kun luin kirjan.

Aaro ja Niko ovat Saksassa ostamassa autoa, jonka he sitten aikovat myydä Suomessa voitolla ja jakaa rahat keskenään. He onnistuvatkin ostamaan melko halvan mersun, mutta Suomessa kun he yrittävät rekisteröidä autoa, paljastuu, että mersu onkin laiton ja heille olikin myyty varastettu auto. He päättävät myydä mersun pimeästi väärällä nimellä Erkki Virtanen ja ostaja löytyykin melko nopeasti. Autosta on kiinnostunut eräs Karl Mäyrä, joka onkin peitenimellä toimiva venäläinen majuri Andrei Sabalin. Sabalinin tehtävänä Suomessa on varastaa huippusalainen eurooppalainen high tech -sotakaluston prototyyppi, jota kutsutaan Hermekseksi. Sabalinin ostettua auton hänkin huomaa autoa rekisteröidessää, että auto on varastettu. Hän polttaa auton ja ostaa uuden sen tilalle. Vakuutusyhtiön työntekijät löytävät poltetun auton ja saavat selville, että auton laillinen omistaja on Niko. He uhkaavat Nikoa syytteellä vakuutuspetoksesta, joten Nikon ja Aaron täytyy jotenkin saada todistettua, että he olivat jo myyneet auton.
Nikon serkku Anatoli suostuu auttamaan heitä pälkähästä ja he yrittävät saada sovittua haastattelun Sabalinin kanssa. He onnistuvatkin siinä ja piilottavat ennen haastattelua Anatolin vaatteisiin nauhurin, jotta he kuulisivat keskustelun ja saisivat talteen sen tiedon, että Sabalin olikin auton todellinen omistaja. He tekivät kuitenkin kohtalokkaan virheen, sillä nauhuri ei ollutkaan mennyt päälle ja he joutuivat sopimaan uudesta haastattelusta Sabalinin kanssa. Tässä vaiheessa Sabalin kuitenkin epäili jo jotain, ja hän otti Anatolin vangiksi. Niko ja Aaro miettivät kuumeisesti, että miten voisivat pelastaa Anatolin. Anatolin ollessaan majurin miesten vankina, hän saa selville, että he suunnittelevat jotakin. Kun hän lopulta pääsee takaisin Nikon ja Aaron luokse turvaan, he ryhtyvätkin seuraamaan majuria ja tämän miehiä. Lopulta he saapuvat syrjäiseen Suomen metsään, jossa he huomaavat, että tekeillä on jotain hyvin salaperäistä. Epäilyksiä herättävät varsinkin tiellä vartioivat suojelupoliisit, jotka he joutuvat kiertämään päästäkseen katsomaan lähempää, että mitä vartioitavaa ja salamyhkäistä alueella on. Alueella testataan hyvin salaista prototyyppiä, Hermestä, joka muistuttaa pientä lentokonetta, mutta on sen ääni on miltei olematon. Laitteen tarkoituksena on soveltua hyvin mm. vakoilutehtäviin, joissa äänettömyydestä on hyötyä rutkasti. Sabalinin tarkoituksena on varastaa tuo prototyyppi Hermes, joten he sekoittavat sen ohjaussysteemin ja kauko-ohjaavat Hermeksen luokseen. He siirtävät laitteen rekkaan ja huomaavat samalla heidän touhujaan seuranneen Aaron, ja lukitsevat hänetkin perässä. Niko huolestuu Aaron katoamisesta ja ilmoittaa poliisille tiedon Hermeksen varastamisesta ja Aaron katoamisesta.
Sabalin lähtee kuljettamaan Hermestä Venäjälle ja mukana on vangittuna on myös Aaro. Suomen tullin kohdalla heille ilmenee kuitenkin ongelmia, ja heidän täytyykin vetää Suomen tullinporteista voimalla lävitse. Venäjällä he menevätkin jonkinlaiselle yksityisalueelle, jossa he aikovat säilyttää Hermestä. Aaron he lukitsevat suureen latoon, mutta fiksuna nuorena hän huomaa, että ladossa ei ole sokkelia. Näin hän pystyykin kaivautumaan ulos ladosta jonkinlaisen emaalimukin avulla. Ulos kaivauduttuaan hän ryhtyy hädissään etsimään jonkin tapaista pakoreittiä, mutta alue on aidattu sähköaidoin. Ulospääsyä etsiessään hän löytää Hermeksen, joka on säilössä varastorakennuksessa. Hetken mielijohteesta hän keksii, että hänen ainoa mahdollisuutensa päästä karkuun on mennä Hermeksen kyytiin ja lentää itse pois. Hänen onnistuukin saada kone ilmaan ja lentää sillä Suomen ja Venäjän rajan ylitse takaisin Suomeen. Hän laskeutuu nähdessään autoilijan joka lainaa hänelle puhelinta. Aaro soittaa sillä Nikolle, joka on on ilmoittanut poliisille Aaron katoamisesta. Todellisuudessa "poliisit", joille Niko ilmoitti Aaron katoamisesta ovatkin ulkomaalaisia agentteja, jotka ovat kiinnostuneita Hermeksestä. He tulevat hakemaan Aaron ja Hermeksen sieltä, mistä Aaro oli Nikolle soittanut. Heidän yllätyksekseen nämä "poliisit suuntaavat kohti merta ja heidän ryhtyessä siirtämään Hermestä laivaan, selviää Nikolle ja Aarollekin viimeistään, että kyseessä eivät ole oikeat poliisit. Aaro ja Niko pakotetaan mukaan, jotta nämä eivät pääsisi ilmoittamaan asiasta kenellekään, mutta matkalla pois Suomesta merivariosto tulee ja pelastavat Aaron ja Nikon.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat nykyaikaisen Venäjän ja Suomen välimaastoon, mikä on hyvin yleistä Ilkka Remeksen kirjoissa. Ilkka Remes onkin mielestäni hyvin mestarillinen kuvaamaan sitä jännitettä, mikä vallitsee esimerkiksi juuri tässä kirjassa Suomen ja Venäjän välillä. Tarkempia tapahtumapaikkoja ovat Hermeksen testauspaikka suomen korvessa, sillä Hermeshän on high tech -sotakaluston prototyyppi ja sille tarvitaan alue, missä sitä testataan. Lisäksi muita paikkoja ovat Ideapark, Suomen ja Venäjän tullit, sekä lato ja rekka, jossa Aaro oli vangittuna.
Omasta mielestäni kirja oli todella hyvä. Remes kuvaa romaaneissaan hyvin tapahtumapaikat ja osaa pitää loistavasti yllä jännitettä, jolloin kirjaa lukiessa olo ei tule tylsäksi. Kirjan kuvailu ja tapahtumat olivat lisäksi niin todentuntuisia, että välillä sitä sai jopa itsekin katsoa taakseen, että onko siellä joku tai jokin. Kaikin puolin kirja oli loistavaa ajanvietettä ja siksi pidänkin Ilkka Remeksestä, sillä hänen muutkin teokset ovat lähes saman tasoisia. Hyvä kirja, kiitos Remes!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)